Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun
alun. Samaan aikaan pohjoismainen ruoka on noussut trendiksi kansainvälisten
ruoka-alan ammattilaisten keskuudessa.
Suomessa on paljon ruokaan liittyviä asioita, joista suomalaisten tulisi olla ylpeä.
Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat
Olemme loihtineet herkullisen kokonaisuuden pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta,
perinteistä sekä uusista vaikutteista. Vuodenaikojen vaihtelut näkyvät myös lautasella.
Suomalaisten makujen aarreaitan timantti on
neljä selkeää vuodenaikaa. Peltojen ja metsien
kesäinen raikkaus muuttuu talven myötä
lempeiksi aromeiksi. Riista ja luonnonkala
tuovat kausittaista vaihtelua lihan ja kalan
tarjontaan.
Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat
aromeiltaan vahvoja ja raikkaita.
Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin meille.
Ravitsemustieteen taso on
huippua ja sitä hyödynnetään monin tavoin. Suomalaisiin perusraaka-aineisiin perustuva ruokavalio
on terveellinen.
Laadukkaisiin peruselintarvikkeisiin nojautuvaan ruokavalioon kannustetaan muun muassa äitiysneuvolassa, ilmaisen kouluruoan äärellä
ja kotitalousopetuksessa.
Koulussa tarjoiltu ilmainen lämmin lounas on osa virallista
opetussuunnitelmaa. Ajatuksena on, että ruokailutauko
koulutyön lomassa virkistää ja auttaa jaksamaan
loppupäivän aherruksessa.
Pohjoinen luonto
Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan superkerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut
ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle
ihmetyksen aihe.
Vapaan marjastamisen ja sienestämisen metsissämme
mahdollistaa jokamiehenoikeus.
Erityisiä
herkuttelusesonkeja ovat syksyiset rapu- ja nahkiaiskaudet
sekä talven mäti-, made- ja pilkkikausi.
Itse metsästettyä riistalihaa syödään monissa suomalaiskodeissa.
Useimmiten riista-aterialla on hirveä, mutta
myös peuraa ja jänistä tarjotaan. Metsästysoikeuden
voi kohtuullisella vaivalla hankkia melkein kuka tahansa.
Maailman pohjoisin maatalous
Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta
yhtä pohjoisessa kuin Suomessa, lyhyt kesä ja pitkä talvi ovat haasteita
sekä viljelylle että karjanhoidolle. Se on tuottanut luovia ratkaisuja ja laadukasta
ruokaa.
Kesällä suomalaisilla kasveilla on kiire: koko kasvuprosessi
pitää käydä läpi kuukautta paria lyhyemmässä
ajassa etelän lämpöön verrattuna. Syksyllä kiire tarttuu
sadonkorjaajiin, työt on tehtävä muutamassa viikossa,
pois talven jaloista.
Nopean kasvun mahdollistavat pitkän kesäpäivän
runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet
lajikkeet.
Päivän ja yön lämpötilaerot ovat suuria. Lämpötilavaihtelu
tiivistää aromeja yrtteihin ja muodostaa marjoihin
paljon ravintoaineita.
Kasvihuoneet tuottavat vihanneksia yli vuoden, kun pellot ja metsät lepäävät talvisin.
Maatilojen tuotantoeläimet saavat talvisuojan lämmitetyistä
navetoista. Osa eläimistä, varsinkin luomumaataloudessa,
ulkoilee myös talvipakkasella. Hyvä hygienia-
ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta,
maidosta ja munista maailman puhtaimmat.
Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston
lämpeneminen. Hyödyttääkö vai haittaako se
maataloutta, se jää nähtäväksi.
Keväällä valon lisääntyessä kevenevät suomalaisen
mieli ja ruoka
Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset
tuoreet maut kohtaavat. Kevättalven pakkaspäiviä
lämmittävät keitot, viimeiset riistalihat nautitaan
uuden sadon tuontivihannesten kera, ja pakastemarjat
leivotaan piirakoiksi. Vähitellen lautaselle ilmaantuu raparperia
ja korvasieniä, parsaakin. Alkavan kesän runsaudesta
antavat lupauksen myös ensimmäiset yrtit ja
luonnonkasvit kuten nokkonen ja voikukka.
Kesällä koko Suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin,
mansikoihin ja herneisiin.
Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. Metsän ja puutarhojen
marjat, sienet ja juurekset huokuvat kesän valoa ja täyteläisiä
aromeja. Riista monipuolistaa lihavalikoimaa ja
harrastajakalastajien sesonki jatkuu.
Terveyspommit
Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja
kauraa, joiden energia auttaa jaksamaan pitkään ja kuidut
hellivät suolistoa.
Teollisuus on jo vuosia vähentänyt rasvan,
suolan ja sokerin määrää tuotteissaan.
Pohjoiseen sijaintiimme liittyy yksi erityinen ravitsemuksellinen
ilmiö: vähärasvaista ja rasvatonta maitoa ja piimää
täydennetään D-vitamiinilla, koska emme saa sitä
riittävästi pimeän talven aikana.
Tämän vuosituhannen nuosevia ilmiöitä ovat super-, lähi-
ja luomuruoka sekä kestävä ruokavalio.
Suomessa esimerkiksi marjat ovat varsinaista superruokaa,
mustikka kansainvälisesti tutkittukin.
Luomuruoassa terveellisyyttä on keinotekoisten
lannoitteiden, torjunta-aineiden ja lisäaineiden tiukka rajoittaminen.
Monelle ruoka-ainerajoitteiselle on lottovoitto asua
Suomessa.
Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää tavallisesta
kaupasta runsaasti itselleen sopivia vähälaktoosisia
ja laktoosittomia maitopohjaisia tuotteita.
Keliaakikolle on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia. Erityisruokavaliot
on huomioitu monen ravintolan ruokalistalla
koodimerkinnöin.
Kattaus
Iittala, Marimekko,
Aarikka ja Pentik löytyvät lähes jokaisen suomalaiskodin
keittiöstä.
Uudet kotimaiset tekijät pitävät suomalaismuotoilua tuoreessa
kuosissa. Muun muassa Harri Koskinen, Ilkka
Suppanen, Tonfisk ja Pentagon Design ovat nousseet
kansainvälisille design-areenoille myös ruokaan liittyvällä
muotoilullaan.
Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin
sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä. Suomalaisen muotoilun käytännöllistä
näkökulmaa arvostamme itse suuresti.
Kippis
Omintakeista ruokajuomakulttuuriamme
edustaa kraanaveden juonti ja maidon laaja
käyttö ruokajuomana. Myös runsas marjasatomme
taittuu upeiksi juomiksi, alkoholilla
ja ilman.
Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä. Pohjavesi
on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena. Helsinkiläisravintoloissa voi tilata sitä nimellä Helsinki
Water!
Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla
aikuisilla.
Sahti edustaa vanhaa suomalaista perinnettä.
Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet
eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää
harrastajat virkeinä.
keskiviikko 26. syyskuuta 2018
Kanta- ja Päijät-Häme / Ruokakulttuuri tehtävä
Kanta- ja Päijät-Häme

(Vasemmalla Kanta-Häme, oikealla Päijät-Häme)
Hämäläisessa keittiössä yhdistyy itäinen ja läntinen ruokakulttuuri, mihin hämäläisyys antaa oman ilmeensä. Tunnetuimpia maakunnan ruoista ovat olleet erilaiset laatikot eli loorat, lanttu-, peruna-, porkkana-, maksa- ja makaronilaatikot. Laatikkoruokia on tarjottu ympäri vuoden. Hämäläisenä kesäruokana on toiminut kaurasta, ohrasta ja herneistä valmistettu talkkuna, sitä sekoitettiin aluksi piimään ja myöhemmin viiliin. Arkioloissa, varsinkin läntisessä Hämeessä, syötiin kovaa ruisleipää. Hämäläiseen juhlakestitykseen juomana kuului sahti.
Mämmin oletetaan olevan ensimmäisenä valmistettu Hämeessä.
Hämäläinen arkinen ruokaleipä on ollut läntisen perinteen mukaisesti hapan ruisleipä, joka vanhan tavan mukaan leivottiin syksyisin ja keväisin vartaisiin. Hämäläinen sahtiperinne on myös vuosisatoja vanhaa.
Kanta-Häme
Kanta-Hämeen elintarviketuotanto perustuu lihan, maidon, viljan, kasvisten sekä perunan tuotantoon ja jatkojalostukseen.
Kanta-Häme julistautui kansalliseksi rapumaakunnaksi vuonna 2010. Yleensä noin puolet kauden rapusaaliista nostetaan hämäläisistä järvistä ja joista. Noin 20 vuotta sitten istutettiin yli miljoona täplärapua Hämeen vesistöihin, jotta kotimaisia rapuja olisi jatkossakin saatavilla railakkaisiin rapujuhliin.
Luomutiloja: Alastalon luomutila, Hakolan marjatila sekä Kärkäisen puutarha
Alastalon luomutila
Luomumansikka, luomuperuna, luomutyrni, tyrni, mansikka, peruna.
Hakolan marjatila
Luomuvadelmaa, luomuherukkaa, luomumansikkaa, luomuhernettä, hunajaa, kylmäpuristettuja mehuja, hilloja, mehiläisvahakynttilöitä, hunajasaippuoita.
Kärkäisen puutarha
Mansikkaa, perunaa, hernettä, kauraa, ruista sekä härkäpapua.
Päijät-Häme
Eteläosuudessa painottuu ohran viljely ja Idässä hallitsee vesistö ja sankat metsät. Pääraakaineita ovat ohra, kaura, peruna, kala ja liha. Norri-kuppi on päijäthämäläinen vastine Irish Coffeelle.
Tunnetuimmiksi ovat tulleet lohikeitto Laurellin tapaan, perunamunavoi, perunatuuvinki sekä penkkivelli.
Lammasruuat ovat usein kuuluneet päijäthämäläisten pitopöytien herkkuihin. Syksyisin teurastettiin useampia lampaita kerrallaan. Ne suolattiin ja paistettiin leppäpuukaukalossa joko kokonaisena tai suurina paloina.
Luomutiloja: Harjulan luomutila, Oijalan luomutila sekä Tiinan luomutila.
Harjulan luomutila
Marjojen ja avomaavihannesten viljely luonnonmukaisella tuotantotavalla.
Oijalan luomutila
Päätuote on luomumansikka, sitten kaura, peruna, kuivaheinä, porkkana, punajuuri, herne palkoina, pensaspavut, mustaherukka, palsternakka, sipulit. Myös nuori omenatarha ja päärynätarha sekä pieniä määriä ruusukvitteniä, sascatoonia, tilliä, persiljaa, muita yrttejä, valkosipulia, kuusen- ja tammentaimia ym. Perunaa on yli 10 eri lajiketta (erikois- ja väriperunoita) ja porkkanaa sekä punajuurta valkoisia ja keltaisia tavanomaisten lisäksi.
Tiinan luomutila
Luomumansikkaa ja tavanomaisesti tuotettua hunajaa.

(Vasemmalla Kanta-Häme, oikealla Päijät-Häme)
Hämäläisessa keittiössä yhdistyy itäinen ja läntinen ruokakulttuuri, mihin hämäläisyys antaa oman ilmeensä. Tunnetuimpia maakunnan ruoista ovat olleet erilaiset laatikot eli loorat, lanttu-, peruna-, porkkana-, maksa- ja makaronilaatikot. Laatikkoruokia on tarjottu ympäri vuoden. Hämäläisenä kesäruokana on toiminut kaurasta, ohrasta ja herneistä valmistettu talkkuna, sitä sekoitettiin aluksi piimään ja myöhemmin viiliin. Arkioloissa, varsinkin läntisessä Hämeessä, syötiin kovaa ruisleipää. Hämäläiseen juhlakestitykseen juomana kuului sahti.
Mämmin oletetaan olevan ensimmäisenä valmistettu Hämeessä.
Hämäläinen arkinen ruokaleipä on ollut läntisen perinteen mukaisesti hapan ruisleipä, joka vanhan tavan mukaan leivottiin syksyisin ja keväisin vartaisiin. Hämäläinen sahtiperinne on myös vuosisatoja vanhaa.
Kanta-Häme
Kanta-Hämeen elintarviketuotanto perustuu lihan, maidon, viljan, kasvisten sekä perunan tuotantoon ja jatkojalostukseen.
Kanta-Häme julistautui kansalliseksi rapumaakunnaksi vuonna 2010. Yleensä noin puolet kauden rapusaaliista nostetaan hämäläisistä järvistä ja joista. Noin 20 vuotta sitten istutettiin yli miljoona täplärapua Hämeen vesistöihin, jotta kotimaisia rapuja olisi jatkossakin saatavilla railakkaisiin rapujuhliin.
Luomutiloja: Alastalon luomutila, Hakolan marjatila sekä Kärkäisen puutarha
Alastalon luomutila
Luomumansikka, luomuperuna, luomutyrni, tyrni, mansikka, peruna.
Hakolan marjatila
Luomuvadelmaa, luomuherukkaa, luomumansikkaa, luomuhernettä, hunajaa, kylmäpuristettuja mehuja, hilloja, mehiläisvahakynttilöitä, hunajasaippuoita.
Kärkäisen puutarha
Mansikkaa, perunaa, hernettä, kauraa, ruista sekä härkäpapua.
KEITETYT RAVUT
5l raikasta vettä
1,5dl karkeaa merisuolaa
9kpl palasokeria
20-30kpl eläviä jokirapuja
Huuhdo ravut kylmällä vedellä, raanan alla. Laita vesi kiehumaan isoon kattilaan, lisää suola ja sokerit sekä tilliä varsineen. Kun vesi kiehuu kunnolla pane ravut kattilaan yksitellen. Rapujen pitää olla eläviä, selkäpanssarista nostaen sakset ei saa roikkua velttoina (rapu on tällöin huonokuntoinen tai kuollut). Veden pitää kiehua kunnolla jatkuvasti. Keitä 8-12 min. viimeisen ravun jälkeen.
Poista tillit. Laita uudet tillit kattilaan. Anna rapujen jäähtyä keittokattilassa, keitinliemessä viileässä paikassa. (voit nopeuttaa jäähtymistä laittamalla kattilan vaikkapa lavuaariin ja juoksuttamalla ympärillä kylmää vettä). Parhaimmillaan ne ovat 12 tunnin kuluttua.
Eteläosuudessa painottuu ohran viljely ja Idässä hallitsee vesistö ja sankat metsät. Pääraakaineita ovat ohra, kaura, peruna, kala ja liha. Norri-kuppi on päijäthämäläinen vastine Irish Coffeelle.
Tunnetuimmiksi ovat tulleet lohikeitto Laurellin tapaan, perunamunavoi, perunatuuvinki sekä penkkivelli.
Lammasruuat ovat usein kuuluneet päijäthämäläisten pitopöytien herkkuihin. Syksyisin teurastettiin useampia lampaita kerrallaan. Ne suolattiin ja paistettiin leppäpuukaukalossa joko kokonaisena tai suurina paloina.
Luomutiloja: Harjulan luomutila, Oijalan luomutila sekä Tiinan luomutila.
Harjulan luomutila
Marjojen ja avomaavihannesten viljely luonnonmukaisella tuotantotavalla.
Oijalan luomutila
Päätuote on luomumansikka, sitten kaura, peruna, kuivaheinä, porkkana, punajuuri, herne palkoina, pensaspavut, mustaherukka, palsternakka, sipulit. Myös nuori omenatarha ja päärynätarha sekä pieniä määriä ruusukvitteniä, sascatoonia, tilliä, persiljaa, muita yrttejä, valkosipulia, kuusen- ja tammentaimia ym. Perunaa on yli 10 eri lajiketta (erikois- ja väriperunoita) ja porkkanaa sekä punajuurta valkoisia ja keltaisia tavanomaisten lisäksi.
Tiinan luomutila
Luomumansikkaa ja tavanomaisesti tuotettua hunajaa.
LOHIKEITTO
4 annosta
5 perunaa
2 porkkanaa
puolikas purjo
2 lehtisellerin vartta
1 rkl rypsiöljyä
1 l vettä
2 rkl kalafondia / 1-2 kalaliemikuutiota
2 laakerinlehteä
8 maustepippuria
8 valkopippuria
300 g lohifileetä
150 g kylmäsavulohta
1 tl sitruunan kuoriraastetta
2 rkl sitruunamehua
1 dl tuoretta tilliä
Kuori ja kuutioi perunat ja porkkanat. Halkaise, huuhdo ja viipaloi purjo. Huuhdo ja viipaloi lehtiselleri.
Kuullota kasviksia öljyssä pari minuuttia. Lisää vesi, fondi, laakerinlehdet ja pippurit.
Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla 15 min.
Leikkaa lohi kuutioiksi ja lisää keittoon. Anna sen kypsyä muutama minuutti.
Paloittele kylmäsavulohi ja lisää se keittoon. Keittele vielä hetken aikaa ja mausta keitto sitruunan kuorella ja -mehulla. Lisää lopuksi tilli hienonnettuna.
PENKKIVELLI
1dl maitoa
1/2dl kaurahiutaleita
1-2rkl sokeria/hilloa
Laita kulhoon kaurahiutaleet, lisää joukkoon maito, ja viimeiseksi sokeri/hillo.
Sekoita ja nauti tai maista.
Pihjalanmarja
PIHLAJANMARJA
Ruusukasveihin kuuluva kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa hyvin yleinen koko maassa. Pihlaja tunnetaan valkoisista terttumaisista kukinnoistaan, punaisista marjatertuistaan sekä hienosta syysväristä. Marjat kypsyvät yleensä heinäkuun lopussa tai elokuussa. Kukinto on 8–10 cm leveä kertotasohuiskilo.
Marjat ovat syötäviä ja sisältävät pljon C-vitamiinia, mutta ne ovat hyvin happaman ja karvaan makuisia. Marjoista voi tehdä mm. hilloa, hyytelöä ja mehua, myös marjalikööriä. Kuivattuja marjoja voi lisätä terveyspommiksi esim leivonnaisiin, puuroon, smoothieen tai jogurttiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotipihlaja
https://kotiliesi.fi/ruoka/pihlajanmarja-on-terveyspommi/
Ruusukasveihin kuuluva kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa hyvin yleinen koko maassa. Pihlaja tunnetaan valkoisista terttumaisista kukinnoistaan, punaisista marjatertuistaan sekä hienosta syysväristä. Marjat kypsyvät yleensä heinäkuun lopussa tai elokuussa. Kukinto on 8–10 cm leveä kertotasohuiskilo.
Marjat ovat syötäviä ja sisältävät pljon C-vitamiinia, mutta ne ovat hyvin happaman ja karvaan makuisia. Marjoista voi tehdä mm. hilloa, hyytelöä ja mehua, myös marjalikööriä. Kuivattuja marjoja voi lisätä terveyspommiksi esim leivonnaisiin, puuroon, smoothieen tai jogurttiin.
PIHLAJANMARHA SMOOTHIE
Kahdelle noin 2 1/2dl annoksia
1 ja puol dl pihlajanmarjoja
2 pientä omenaa
1dl vaniljarahkaa
1dl paksua maustamatonta jogurttia
puoli tl inkivääriä tai kardemummaa
2rkl Pikakaura ja kuituhiutaleita
2-4 palaa tummaa suklaata
puoli dl tuoretta minttuyrttiä
HIRVIPAISTI
- Reilu 1 kg paisti
- 3-4 sipulia
- 300 g ruusukaaleja
- Suolaa
- Mustapippuria
- Tuoretta rosmariinia
- Kourallinen pihlajanmarjoja
- 1/4 dl jallua
- 1/4 dl vettä
- 25 g sulaa voita
- Lisäksi pieniä Rosamunda-perunoita
PIHLAJANMARJA PANNUKAKKU
4dl vettä
3dl maitoa
2 kananmunaa
1tl suolaa
0.5dl sokeria
4dl vehnäjauhoja
2dl vehnähiivaleipäjauhoja
1rkl margariinia
1,5dl pihlajanmarjoja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotipihlaja
https://kotiliesi.fi/ruoka/pihlajanmarja-on-terveyspommi/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)