Makupaloja Suomesta / Referointi

Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun alun. Samaan aikaan pohjoismainen ruoka on noussut trendiksi kansainvälisten ruoka-alan ammattilaisten keskuudessa.
Suomessa on paljon ruokaan liittyviä asioita, joista suomalaisten tulisi olla ylpeä.


Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat

Olemme loihtineet herkullisen kokonaisuuden pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista. Vuodenaikojen vaihtelut näkyvät myös lautasella.
Suomalaisten makujen aarreaitan timantti on neljä selkeää vuodenaikaa. Peltojen ja metsien kesäinen raikkaus muuttuu talven myötä lempeiksi aromeiksi. Riista ja luonnonkala tuovat kausittaista vaihtelua lihan ja kalan tarjontaan.
Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita.
Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin meille.

Ravitsemustieteen taso on huippua ja sitä hyödynnetään monin tavoin. Suomalaisiin perusraaka-aineisiin perustuva ruokavalio on terveellinen.
 Laadukkaisiin peruselintarvikkeisiin nojautuvaan ruokavalioon kannustetaan muun muassa äitiysneuvolassa, ilmaisen kouluruoan äärellä ja kotitalousopetuksessa. 
Koulussa tarjoiltu ilmainen lämmin lounas on osa virallista opetussuunnitelmaa. Ajatuksena on, että ruokailutauko koulutyön lomassa virkistää ja auttaa jaksamaan loppupäivän aherruksessa. 


Pohjoinen luonto

Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan superkerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe.
Vapaan marjastamisen ja sienestämisen metsissämme mahdollistaa jokamiehenoikeus.
Erityisiä herkuttelusesonkeja ovat syksyiset rapu- ja nahkiaiskaudet sekä talven mäti-, made- ja pilkkikausi.
Itse metsästettyä riistalihaa syödään monissa suomalaiskodeissa. Useimmiten riista-aterialla on hirveä, mutta myös peuraa ja jänistä tarjotaan.  Metsästysoikeuden voi kohtuullisella vaivalla hankkia melkein kuka tahansa.


Maailman pohjoisin maatalous

Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta yhtä pohjoisessa kuin Suomessa, lyhyt kesä ja pitkä talvi ovat haasteita sekä viljelylle että karjanhoidolle. Se on tuottanut luovia ratkaisuja ja laadukasta ruokaa.
Kesällä suomalaisilla kasveilla on kiire: koko kasvuprosessi pitää käydä läpi kuukautta paria lyhyemmässä ajassa etelän lämpöön verrattuna. Syksyllä kiire tarttuu sadonkorjaajiin, työt on tehtävä muutamassa viikossa, pois talven jaloista. Nopean kasvun mahdollistavat pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet.
Päivän ja yön lämpötilaerot ovat suuria. Lämpötilavaihtelu tiivistää aromeja yrtteihin ja muodostaa marjoihin paljon ravintoaineita. 
Kasvihuoneet tuottavat vihanneksia yli vuoden, kun pellot ja metsät lepäävät talvisin.

Maatilojen tuotantoeläimet saavat talvisuojan lämmitetyistä navetoista. Osa eläimistä, varsinkin luomumaataloudessa, ulkoilee myös talvipakkasella. Hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat.

Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston lämpeneminen. Hyödyttääkö vai haittaako se maataloutta, se jää nähtäväksi. 


Keväällä valon lisääntyessä kevenevät suomalaisen mieli ja ruoka

Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset tuoreet maut kohtaavat. Kevättalven pakkaspäiviä lämmittävät keitot, viimeiset riistalihat nautitaan uuden sadon tuontivihannesten kera, ja pakastemarjat leivotaan piirakoiksi. Vähitellen lautaselle ilmaantuu raparperia ja korvasieniä, parsaakin. Alkavan kesän runsaudesta antavat lupauksen myös ensimmäiset yrtit ja luonnonkasvit kuten nokkonen ja voikukka. Kesällä koko Suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin, mansikoihin ja herneisiin.
Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. Metsän ja puutarhojen marjat, sienet ja juurekset huokuvat kesän valoa ja täyteläisiä aromeja. Riista monipuolistaa lihavalikoimaa ja harrastajakalastajien sesonki jatkuu.


Terveyspommit

Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja kauraa, joiden energia auttaa jaksamaan pitkään ja kuidut hellivät suolistoa. 
Teollisuus on jo vuosia vähentänyt rasvan, suolan ja sokerin määrää tuotteissaan.
Pohjoiseen sijaintiimme liittyy yksi erityinen ravitsemuksellinen ilmiö: vähärasvaista ja rasvatonta maitoa ja piimää täydennetään D-vitamiinilla, koska emme saa sitä riittävästi pimeän talven aikana.

Tämän vuosituhannen nuosevia ilmiöitä ovat super-, lähi- ja luomuruoka sekä kestävä ruokavalio. 
Suomessa esimerkiksi marjat ovat varsinaista superruokaa, mustikka kansainvälisesti tutkittukin.
Luomuruoassa terveellisyyttä on keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden ja lisäaineiden tiukka rajoittaminen.

Monelle ruoka-ainerajoitteiselle on lottovoitto asua Suomessa. 
Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää tavallisesta kaupasta runsaasti itselleen sopivia vähälaktoosisia ja laktoosittomia maitopohjaisia tuotteita. Keliaakikolle on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia. Erityisruokavaliot on huomioitu monen ravintolan ruokalistalla koodimerkinnöin. 


Kattaus

Iittala, Marimekko, Aarikka ja Pentik löytyvät lähes jokaisen suomalaiskodin keittiöstä. Uudet kotimaiset tekijät pitävät suomalaismuotoilua tuoreessa kuosissa. Muun muassa Harri Koskinen, Ilkka Suppanen, Tonfisk ja Pentagon Design ovat nousseet kansainvälisille design-areenoille myös ruokaan liittyvällä muotoilullaan.
Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä. Suomalaisen muotoilun käytännöllistä näkökulmaa arvostamme itse suuresti.


 Kippis

Omintakeista ruokajuomakulttuuriamme edustaa kraanaveden juonti ja maidon laaja käyttö ruokajuomana. Myös runsas marjasatomme taittuu upeiksi juomiksi, alkoholilla ja ilman.

Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä. Pohjavesi on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena. Helsinkiläisravintoloissa voi tilata sitä nimellä Helsinki Water!
Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla.
Sahti edustaa vanhaa suomalaista perinnettä. 
Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää harrastajat virkeinä. 

Kanta- ja Päijät-Häme / Ruokakulttuuri tehtävä

Kanta- ja Päijät-Häme

 

(Vasemmalla Kanta-Häme, oikealla Päijät-Häme) 

Hämäläisessa keittiössä yhdistyy itäinen ja läntinen ruokakulttuuri, mihin hämäläisyys antaa oman ilmeensä. Tunnetuimpia maakunnan ruoista ovat olleet erilaiset laatikot eli loorat, lanttu-, peruna-, porkkana-, maksa- ja makaronilaatikot. Laatikkoruokia on tarjottu ympäri vuoden. Hämäläisenä kesäruokana on toiminut kaurasta, ohrasta ja herneistä valmistettu talkkuna, sitä sekoitettiin aluksi piimään ja myöhemmin viiliin. Arkioloissa, varsinkin läntisessä Hämeessä, syötiin kovaa ruisleipää. Hämäläiseen juhlakestitykseen juomana kuului sahti.
Mämmin oletetaan olevan ensimmäisenä valmistettu Hämeessä.
Hämäläinen arkinen ruokaleipä on ollut läntisen perinteen mukaisesti hapan ruisleipä, joka vanhan tavan mukaan leivottiin syksyisin ja keväisin vartaisiin. Hämäläinen sahtiperinne on myös vuosisatoja vanhaa.

Kanta-Häme
Kanta-Hämeen elintarviketuotanto perustuu lihan, maidon, viljan, kasvisten sekä perunan tuotantoon ja jatkojalostukseen. 
Kanta-Häme julistautui kansalliseksi rapumaakunnaksi vuonna 2010. Yleensä noin puolet kauden rapusaaliista nostetaan hämäläisistä järvistä ja joista. Noin 20 vuotta sitten istutettiin yli miljoona täplärapua Hämeen vesistöihin, jotta kotimaisia rapuja olisi jatkossakin saatavilla railakkaisiin rapujuhliin.

Luomutiloja: Alastalon luomutila, Hakolan marjatila sekä Kärkäisen puutarha

Alastalon luomutila
Luomumansikka, luomuperuna, luomutyrni, tyrni, mansikka, peruna.

Hakolan marjatila
Luomuvadelmaa, luomuherukkaa, luomumansikkaa, luomuhernettä, hunajaa, kylmäpuristettuja mehuja, hilloja, mehiläisvahakynttilöitä, hunajasaippuoita.

Kärkäisen puutarha
Mansikkaa, perunaa, hernettä, kauraa, ruista sekä härkäpapua.

KEITETYT RAVUT

5l raikasta vettä

1,5dl karkeaa merisuolaa

9kpl palasokeria

20-30kpl eläviä jokirapuja

Huuhdo ravut kylmällä vedellä, raanan alla. Laita vesi kiehumaan isoon kattilaan, lisää suola ja sokerit sekä tilliä varsineen. Kun vesi kiehuu kunnolla pane ravut kattilaan yksitellen. Rapujen pitää olla eläviä, selkäpanssarista nostaen sakset ei saa roikkua velttoina (rapu on tällöin huonokuntoinen tai kuollut). Veden pitää kiehua kunnolla jatkuvasti. Keitä 8-12 min. viimeisen ravun jälkeen.

Poista tillit. Laita uudet tillit kattilaan. Anna rapujen jäähtyä keittokattilassa, keitinliemessä viileässä paikassa. (voit nopeuttaa jäähtymistä laittamalla kattilan vaikkapa lavuaariin ja juoksuttamalla ympärillä kylmää vettä). Parhaimmillaan ne ovat 12 tunnin kuluttua.

Päijät-Häme
Eteläosuudessa painottuu ohran viljely ja Idässä hallitsee vesistö ja sankat metsät. Pääraakaineita ovat ohra, kaura, peruna, kala ja liha. Norri-kuppi on päijäthämäläinen vastine Irish Coffeelle.

Tunnetuimmiksi ovat tulleet lohikeitto Laurellin tapaan, perunamunavoi, perunatuuvinki sekä penkkivelli.
Lammasruuat ovat usein kuuluneet päijäthämäläisten pitopöytien herkkuihin. Syksyisin teurastettiin useampia lampaita kerrallaan. Ne suolattiin ja paistettiin leppäpuukaukalossa joko kokonaisena tai suurina paloina.

Luomutiloja: Harjulan luomutila, Oijalan luomutila sekä Tiinan luomutila.

Harjulan luomutila
Marjojen ja avomaavihannesten viljely luonnonmukaisella tuotantotavalla.

Oijalan luomutila
Päätuote on luomumansikka, sitten kaura, peruna, kuivaheinä, porkkana, punajuuri, herne palkoina, pensaspavut, mustaherukka, palsternakka, sipulit. Myös nuori omenatarha ja päärynätarha sekä pieniä määriä ruusukvitteniä, sascatoonia, tilliä, persiljaa, muita yrttejä, valkosipulia, kuusen- ja tammentaimia ym. Perunaa on yli 10 eri lajiketta (erikois- ja väriperunoita) ja porkkanaa sekä punajuurta valkoisia ja keltaisia tavanomaisten lisäksi.

Tiinan luomutila
Luomumansikkaa ja tavanomaisesti tuotettua hunajaa.

LOHIKEITTO

4 annosta

5 perunaa

2 porkkanaa

puolikas purjo

2 lehtisellerin vartta

1 rkl rypsiöljyä

1 l vettä

2 rkl kalafondia / 1-2 kalaliemikuutiota

2 laakerinlehteä

8 maustepippuria

8 valkopippuria

300 g lohifileetä

150 g kylmäsavulohta

1 tl sitruunan kuoriraastetta

2 rkl sitruunamehua

1 dl tuoretta tilliä

Kuori ja kuutioi perunat ja porkkanat. Halkaise, huuhdo ja viipaloi purjo. Huuhdo ja viipaloi lehtiselleri.

Kuullota kasviksia öljyssä pari minuuttia. Lisää vesi, fondi, laakerinlehdet ja pippurit.

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla 15 min.

Leikkaa lohi kuutioiksi ja lisää keittoon. Anna sen kypsyä muutama minuutti.

Paloittele kylmäsavulohi ja lisää se keittoon. Keittele vielä hetken aikaa ja mausta keitto sitruunan kuorella ja -mehulla. Lisää lopuksi tilli hienonnettuna.

PENKKIVELLI

1dl maitoa

1/2dl kaurahiutaleita

1-2rkl sokeria/hilloa

Laita kulhoon kaurahiutaleet, lisää joukkoon maito, ja viimeiseksi sokeri/hillo.

Sekoita ja nauti tai maista.

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/mista-ruokakulttuuri-koostuu/maakuntien-ruokaperinteita#P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me

https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/70011/Keitetyt%20ravut/

http://luomulaakso.fi/luomu-ja-ekolinkit/luomutiloja/kanta-hame/

Pihjalanmarja

PIHLAJANMARJA

Ruusukasveihin kuuluva kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa hyvin yleinen koko maassa. Pihlaja tunnetaan valkoisista terttumaisista kukinnoistaan, punaisista marjatertuistaan sekä hienosta syysväristä. Marjat kypsyvät yleensä heinäkuun lopussa tai elokuussa.  Kukinto on 8–10 cm leveä kertotasohuiskilo.



Marjat ovat syötäviä ja sisältävät pljon C-vitamiinia, mutta ne ovat hyvin happaman ja karvaan makuisia. Marjoista voi tehdä mm. hilloa, hyytelöä ja mehua, myös marjalikööriä. Kuivattuja marjoja voi lisätä terveyspommiksi esim leivonnaisiin, puuroon, smoothieen tai jogurttiin. 

PIHLAJANMARHA SMOOTHIE

Kahdelle noin 2 1/2dl annoksia

1 ja puol dl pihlajanmarjoja

2 pientä omenaa

1dl vaniljarahkaa

1dl paksua maustamatonta jogurttia

puoli tl inkivääriä tai kardemummaa

2rkl Pikakaura ja kuituhiutaleita

2-4 palaa tummaa suklaata

puoli dl tuoretta minttuyrttiä

HIRVIPAISTI

1. Reilu 1 kg paisti
2. 3-4 sipulia
3. 300 g ruusukaaleja
4. Suolaa
5. Mustapippuria
6. Tuoretta rosmariinia
7. Kourallinen pihlajanmarjoja
8. 1/4 dl jallua
9. 1/4 dl vettä
10. 25 g sulaa voita
11. Lisäksi pieniä Rosamunda-perunoita
12. 
    

PIHLAJANMARJA PANNUKAKKU

4dl vettä

3dl maitoa

2 kananmunaa

1tl suolaa

0.5dl sokeria

4dl vehnäjauhoja

2dl vehnähiivaleipäjauhoja

1rkl margariinia

1,5dl pihlajanmarjoja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotipihlaja
https://kotiliesi.fi/ruoka/pihlajanmarja-on-terveyspommi/