Makupaloja Suomesta / Referointi

Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun alun. Samaan aikaan pohjoismainen ruoka on noussut trendiksi kansainvälisten ruoka-alan ammattilaisten keskuudessa.
Suomessa on paljon ruokaan liittyviä asioita, joista suomalaisten tulisi olla ylpeä.


Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat

Olemme loihtineet herkullisen kokonaisuuden pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista. Vuodenaikojen vaihtelut näkyvät myös lautasella.
Suomalaisten makujen aarreaitan timantti on neljä selkeää vuodenaikaa. Peltojen ja metsien kesäinen raikkaus muuttuu talven myötä lempeiksi aromeiksi. Riista ja luonnonkala tuovat kausittaista vaihtelua lihan ja kalan tarjontaan.
Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita.
Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin meille.

Ravitsemustieteen taso on huippua ja sitä hyödynnetään monin tavoin. Suomalaisiin perusraaka-aineisiin perustuva ruokavalio on terveellinen.
 Laadukkaisiin peruselintarvikkeisiin nojautuvaan ruokavalioon kannustetaan muun muassa äitiysneuvolassa, ilmaisen kouluruoan äärellä ja kotitalousopetuksessa. 
Koulussa tarjoiltu ilmainen lämmin lounas on osa virallista opetussuunnitelmaa. Ajatuksena on, että ruokailutauko koulutyön lomassa virkistää ja auttaa jaksamaan loppupäivän aherruksessa. 


Pohjoinen luonto

Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan superkerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe.
Vapaan marjastamisen ja sienestämisen metsissämme mahdollistaa jokamiehenoikeus.
Erityisiä herkuttelusesonkeja ovat syksyiset rapu- ja nahkiaiskaudet sekä talven mäti-, made- ja pilkkikausi.
Itse metsästettyä riistalihaa syödään monissa suomalaiskodeissa. Useimmiten riista-aterialla on hirveä, mutta myös peuraa ja jänistä tarjotaan.  Metsästysoikeuden voi kohtuullisella vaivalla hankkia melkein kuka tahansa.


Maailman pohjoisin maatalous

Missään muussa maassa ei harjoiteta maataloutta yhtä pohjoisessa kuin Suomessa, lyhyt kesä ja pitkä talvi ovat haasteita sekä viljelylle että karjanhoidolle. Se on tuottanut luovia ratkaisuja ja laadukasta ruokaa.
Kesällä suomalaisilla kasveilla on kiire: koko kasvuprosessi pitää käydä läpi kuukautta paria lyhyemmässä ajassa etelän lämpöön verrattuna. Syksyllä kiire tarttuu sadonkorjaajiin, työt on tehtävä muutamassa viikossa, pois talven jaloista. Nopean kasvun mahdollistavat pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet.
Päivän ja yön lämpötilaerot ovat suuria. Lämpötilavaihtelu tiivistää aromeja yrtteihin ja muodostaa marjoihin paljon ravintoaineita. 
Kasvihuoneet tuottavat vihanneksia yli vuoden, kun pellot ja metsät lepäävät talvisin.

Maatilojen tuotantoeläimet saavat talvisuojan lämmitetyistä navetoista. Osa eläimistä, varsinkin luomumaataloudessa, ulkoilee myös talvipakkasella. Hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat.

Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston lämpeneminen. Hyödyttääkö vai haittaako se maataloutta, se jää nähtäväksi. 


Keväällä valon lisääntyessä kevenevät suomalaisen mieli ja ruoka

Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset tuoreet maut kohtaavat. Kevättalven pakkaspäiviä lämmittävät keitot, viimeiset riistalihat nautitaan uuden sadon tuontivihannesten kera, ja pakastemarjat leivotaan piirakoiksi. Vähitellen lautaselle ilmaantuu raparperia ja korvasieniä, parsaakin. Alkavan kesän runsaudesta antavat lupauksen myös ensimmäiset yrtit ja luonnonkasvit kuten nokkonen ja voikukka. Kesällä koko Suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin, mansikoihin ja herneisiin.
Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. Metsän ja puutarhojen marjat, sienet ja juurekset huokuvat kesän valoa ja täyteläisiä aromeja. Riista monipuolistaa lihavalikoimaa ja harrastajakalastajien sesonki jatkuu.


Terveyspommit

Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja kauraa, joiden energia auttaa jaksamaan pitkään ja kuidut hellivät suolistoa. 
Teollisuus on jo vuosia vähentänyt rasvan, suolan ja sokerin määrää tuotteissaan.
Pohjoiseen sijaintiimme liittyy yksi erityinen ravitsemuksellinen ilmiö: vähärasvaista ja rasvatonta maitoa ja piimää täydennetään D-vitamiinilla, koska emme saa sitä riittävästi pimeän talven aikana.

Tämän vuosituhannen nuosevia ilmiöitä ovat super-, lähi- ja luomuruoka sekä kestävä ruokavalio. 
Suomessa esimerkiksi marjat ovat varsinaista superruokaa, mustikka kansainvälisesti tutkittukin.
Luomuruoassa terveellisyyttä on keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden ja lisäaineiden tiukka rajoittaminen.

Monelle ruoka-ainerajoitteiselle on lottovoitto asua Suomessa. 
Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää tavallisesta kaupasta runsaasti itselleen sopivia vähälaktoosisia ja laktoosittomia maitopohjaisia tuotteita. Keliaakikolle on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia. Erityisruokavaliot on huomioitu monen ravintolan ruokalistalla koodimerkinnöin. 


Kattaus

Iittala, Marimekko, Aarikka ja Pentik löytyvät lähes jokaisen suomalaiskodin keittiöstä. Uudet kotimaiset tekijät pitävät suomalaismuotoilua tuoreessa kuosissa. Muun muassa Harri Koskinen, Ilkka Suppanen, Tonfisk ja Pentagon Design ovat nousseet kansainvälisille design-areenoille myös ruokaan liittyvällä muotoilullaan.
Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä. Suomalaisen muotoilun käytännöllistä näkökulmaa arvostamme itse suuresti.


 Kippis

Omintakeista ruokajuomakulttuuriamme edustaa kraanaveden juonti ja maidon laaja käyttö ruokajuomana. Myös runsas marjasatomme taittuu upeiksi juomiksi, alkoholilla ja ilman.

Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä. Pohjavesi on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena. Helsinkiläisravintoloissa voi tilata sitä nimellä Helsinki Water!
Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla.
Sahti edustaa vanhaa suomalaista perinnettä. 
Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Rypäleet eivät täällä kasva, mutta maailmanlaajuinen tarjonta pitää harrastajat virkeinä.